Luontoaskel terveyteen -ohjelma on 10-vuotinen Lahden seudun terveys- ja ympäristöohjelma vuosille 2022–2032. Ohjelma yhdistää Päijät-Hämeen alueen terveys- ja ympäristötavoitteet.
Luontoaskel terveyteen -ohjelma luo kestävää elämäntapaa ja hyvinvointia
Suuret, toisiinsa kytkeytyneet haasteet niin ympäristössä kuin terveydessä viestivät kestämättömästä elämäntavasta.
Uusimman tutkimustiedon mukaan pitkäaikaissairauksia ja niiden riskitekijöitä voidaan ehkäistä ja lievittää vahvistamalla luontoyhteyttä ja muuttamalla elintapoja. Asiantuntijoiden yhteistyöllä ja valituilla toimenpiteillä on mahdollista parantaa väestön terveyttä ja vähentää ympäristökuormaa.
Luontoaskel terveyteen -ohjelman tavoitteena on luoda kestävää elämäntapaa ja hyvinvointia vahvistavia palveluita, sekä edistää hyvinvointia hyödyntämällä päijäthämäläistä lähiluontoa ja viheralueita.
Lahti valittiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi 2021 pitkäjänteisen ympäristötyön vuoksi. Kun ympäristötyö yhdistetään tutkittuun tietoon, sekä toiminnallisesti kansanterveystyöhön ja alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeseen, syntyy kansalaisia entistä paremmin palveleva kokonaisuus.
Luontoaskel terveyteen -ohjelmaa ovat mukana toteuttamassa Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Lahden kaupunki sekä Lahden Yliopistokampus.
Luontoaskel terveyteen -ohjelman teemaan liittyvät blogikirjoitukset
Luontoaskel terveyteen -ohjelmassa kehitetään terveellisiä, sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja ympäristön kannalta kestäviä arkea tukevia rakenteita ja käytäntöjä, jotka helpottavat vastuullisia elämäntapavalintoja.
Ohjelmalla on viisi tavoitetta, joiden toteutumista seurataan indikaattorien avulla:
Kansansairauksien ehkäiseminen
Luonnon monimuotoisuuden edistäminen
Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen
Terveys- ja ympäristötoimijoiden yhteistyö koulutuksessa, tutkimuksessa ja viestinnässä
Taloudellinen vaikuttavuus
Ohjelmalla on neljä tehtävää, jotka läpileikkaavat ohjelman tavoitteet. Tavoitteisiin päästään, kun:
Ravitsemusta muutetaan terveellisemmäksi ja kestävämmäksi
Liikkumista ja fyysistä aktiivisuutta lisätään
Asuinympäristön terveellisyyttä ja kestävyyttä parannetaan
Ihmisten monipuolista yhteyttä luontoon edistetään
Voit tutustua Luontoaskel terveyteen -ohjelman tavoitteisiin ja tehtäviin ohjelma-asiakirjasta.
Voit lukea lisää Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tehtävästä kestävään kehitykseen liittyvästä työstä hyvinvointialueen verkkosivuilta.
Luontoaskel terveyteen –ohjelman teemaa edistetään useiden hankkeiden kautta. Hanketyöllä toteutetaan ohjelman tehtäviä ja edistetään ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Luontoaskel terveyteen -ohjelman teemoista voit lukea ohjelman asiasisältöjen parissa työskentelevien asiantuntijoiden kirjoittamista blogikirjoituksista sekä muista ohjelmaan liittyvistä artikkeleista.
Yhteistyötahot
Yhteistyötahot
Luontoaskel terveyteen -ohjelmaa ovat toteuttamassa yhteistyössä:
Riitta-Maija Hämäläinen, FT, MPH, LiTM,
kestävän kehityksen päällikkö
riitta-maija.hamalainen(a)paijatha.fi
Riitta-Maija Hämäläinen vastaa Luontoaskel terveyteen -ohjelman koordinoinnista.
Hanna Haveri, LKT, neurologian erikoislääkäri,
Planetary Health -lääkäri
hanna.haveri(a)paijatha.fi
Hanna Haveri edistää terveydenhuollon näkökulmaa Luontoaskel terveyteen –ohjelmassa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat yhteistyön ja verkostojen rakentaminen terveydenhuollon sekä eri asiantuntijoiden ja toimijoiden välillä.
Päivi Sieppi vastaa Luontoaskel terveyteen -ohjelman jalkautuksen ja toimeenpanon koordinoinnista Lahden kaupungilla.
Minna-Maija Salomaa, KM,
pääsihteeri
minna-maija.salomaa(a)helsinki.fi
Minna-Maija Salomaa edistää yliopistojen ja korkeakouluyhteistyötä liittyen ohjelman teemoihin sekä yliopistotoiminnan alueellisen vaikuttavuuden vahvistaminen erityisesti opiskelijoiden ja yritysten yhteistyö ja tutkimuksen jalkautuminen Lahden alueelle. Hän on ohjelman ohjausryhmän jäsen.
Marju Prass, FM (ympäristöekologia), asiantuntija
marju.prass(a)helsinki.fi
Marju Prass vastaa ohjelman toteutumisesta erityisesti alueen korkeakoulujen näkökulmasta. Hän kehittää yhteistyötä alueella toimivien korkeakoulujen ja muiden korkeakoulujen/tutkimusorganisaatioiden välille sekä yrityksiin, kuntiin, järjestöihin että muihin sidosryhmiin.
Luontoaskel terveyteen -ohjelman teemaan liittyvät artikkelit
Lahden terveysmetsä sijaitsee Salpausselän metsäisellä virkistysalueella Päijät-Hämeen keskussairaalan läheisyydessä. Terveysmetsässä elpymistä voi edesauttaa hidastamalla vauhtia ja pysähtymällä aistimaan ympäröivää luontoa.
Kuva: Lassi Häkkinen. Lähde: Lahden kaupunki
Luontoaskel terveyteen -ohjelman teemaan liittyvät hankkeet
Käynnissä olevat hankkeet
1.4.2024 – 30.6.2028
Vastuuhenkilö(t) ja yhteystiedot
Kirsi Kiiskinen, kirsi.kiiskinen(a)lab.fi
Kuvaus hankkeesta
Hankkeessa edistetään urheilun ja vapaa-ajan alan (sports & leisure) monialaista innovointia helpottamalla pk-yritysten digitaalista ja vihreää osaamista.
Kyseessä on laaja toimiala, joka kattaa urheilun, matkailun ja vapaa-ajan toimintoja. Alan on mahdollista luoda laajoja yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia parantamalla kansalaisten hyvinvointia ja EU:n alueiden elinvoimaisuutta, mutta sen on sopeuduttava Covidin ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin rakenteellisiin ja käyttäytymismuutoksiin.
Alalla tarvitaan monialaista innovointia, jota tukevat datalähtöinen lähestymistapa ja kestävän kehityksen periaatteet, sekä monialaisen innovoinnin mahdollistavien ympäristöjen luomista alan pk-yrityksille.
Yhteistyötahot
Konsortiossa ovat mukana seitsemän partneria ja viisi eurooppalaista aluetta, ml. Päijät-Hämeen liitto. Sen päätoteuttaja on LAB-ammattikorkeakoulu. Hankkeen on rahoittanut Interreg Europe.
Aki Sinkkonen, aki.sinkkonen(a)luke.fi
Niina Malinen, niina.malinen(a)luke.fi
Kuvaus hankkeesta
Luonnon monimuotoisuus on välttämätöntä niin ympäristön kuin ihmisen hyvinvoinnille. Kaupungeissa maankäyttö on vähentänyt luonnon monimuotoisuutta, mikä heikentää kaupunkiekosysteemin toimivuutta, kansalaisten hyvinvointia ja lisää immuunivälitteisten häiriöiden riskiä. BIWEssä palautetaan kokein mikrobiologista monimuotoisuutta tiheästi asutuille alueille ja tutkitaan ekologista ja ihmisen hyvinvointia. Kaupunkilaisten kotipihojen ja asumisyksiköiden pihojen biologista monimuotoisuutta lisätään viimeisen tutkimustiedon mukaisesti terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi. Interventiopihoille istutetaan erilaisia mikrobistoltaan monipuolisia marja- ja puutarhakasveja, syötäviä sieniä tuottavia puunrunkoja sekä lahopuuta. Hiekkaleikki-tutkimuksessa selvitetään kasvi- ja maapohjaisen materiaalin vaikutusta allergisen, IgE-välitteisen atooppisen ihottuman lieventämiseen.
BIWE toteutetaan Lahdessa, Tampereella sekä Turun alueella ja pääkaupunkiseudulla vuosina 2021-2027. Hanke on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa BIOD-tutkimusohjelmaa.
Yhteistyötahot
Tutkimusryhmään kuuluu tutkijoita Luonnonvarakeskuksesta ja Tampereen yliopistosta.
Riitta-Maija Hämäläinen, kestävän kehityksen päällikkö, riitta-maija.hamalainen(a)paijatha.fi
Anni Toivanen, projektisuunnittelija, Caring Nature -hanke, anni.toivanen(a)paijatha.fi
Professori Helinä Melkas, LUT-yliopisto, helina.melkas(a)lut.fi
Kuvaus hankkeesta
Vihreä siirtymä on myös osa sosiaali- ja terveyspalvelujen kestävää kehitystä ja tarvitsee toimintaa kehittäviä työkaluja ja soveltamista. Caring Nature -hanke tähtää hiilipäästöjen vähentämiseen erilaisten toimintatapojen ja työkalujen kokeilujen kautta.
Hankkeessa kokeillaan hiilidioksipäästöjen vähentämistä rakentamisessa, tekoälypohjaisessa energianhallinnassa, jätevesipäästöjen ja lääke- ja elintarvikehävikin vähentämisessä, sekä digipalveluja lisäämisessä. Hankkeessa kokeillaan myös henkilöstön sitoutumista osallistavien menetelmien avulla.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaiset, päättäjät ja rahoittajat tarvitsevat kehyksen vaikutusten mittaamiseen elinkaariarvioinnin ja -kustannusten, sekä kestävän rahoituksen arviointimalleilla, joiden avulla vastuullisuusraportointia kehitetään EU:n yritysvastuuraportoinnin direktiivin (CSRD) mukaiseksi.
Yhteistyötahot
Hankkeessa on mukana viisi sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiota, viisi innovoivaa pk-yritystä, yksi standardointilaitos, kaksi rakennusalan toimijaa ja viisi yliopistoa ratkaisemassa hiilipäästöjen vähentämistä 10 erilaisella ratkaisulla ja 33 kokeilussa. Suomesta mukana LUT-yliopisto ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue, joka toteuttaa joitakin ratkaisuja ja osallistavien menetelmien kokeiluja.
Ilmastonmuutoksen myötä on tullut tärkeäksi sekä hillitä sen vaikutuksia että sopeutua niihin. Vaikka ilmastoviisas päätöksenteko on tunnustettu välttämättömäksi ja kiireelliseksi, eivät tehdyt päätökset usein kuitenkaan tue tätä. Monien päätösten pitkäaikaisvaikutukset ovat ilmaston kannalta jopa negatiivisia. Tämä haaste on yhteinen monille eurooppalaisille alueille.
ClimateGO-hankeen (2024-2028) tavoitteena on auttaa kaupunkeja ja maakuntia tekemään tarvittavia ilmastoviisaita päätöksiä. Hanke keskittyy parantamaan hallinnon ja poliittisten päättäjien kykyä suunnitella tehokkaita ja kestäviä toimintoja, jotka samalla tukevat ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Lisäksi hanke edistää ymmärrystä ilmastonmuutoksesta ja varmistaa, että päätöksenteko on ennakoivaa, jolloin hillintä- ja sopeutustoimenpiteet tukevat toisiaan.
Yhteistyötahot
LAB-ammattikorkeakoulun (koordinaatio) lisäksi ClimateGO kokoaa yhteen seitsemän kumppania kuudesta Euroopan kaupungista ja alueelta. ClimateGo:n rahoittaja on Interreg Europe.
Riitta-Maija Hämäläinen, kestävän kehityksen päällikkö, riitta-maija.hamalainen(a)paijatha.fi
Kuvaus hankkeesta
GoGreenNext -hanke tarjoaa kattavan näyttöön perustuvan politiikkalähtöisen lähestymistavan ekosysteemin ja ihmisten terveyden välille. Ilmastonmuutoksen seurauksen ennustetaan riskien lisääntyvän ja ohittavan maapallon kriittisen sietokyvyn. Luontopohjaisilla ratkaisuilla suojellaan, hoidetaan kestävästi ja ennallistetaan ekosysteemejä, jotka hyödyttävät sekä ihmistä että luontoa. Kaupungeissa alttius ilmastonmuutokselle ja ympäristön pilaantumiselle on suuri tiheän asutuksen, kriittisen infrastruktuurin ja sosioekonomisten erojen vuoksi eri yhteisöissä. Oikeudenmukaisen vihreän siirtymän edistäminen tarkoittaa kauaskantoista muutosprosessia, joka säilyttää biologisen monimuotoisuuden ja varmistaa sosiaali-sen oikeudenmukaisuuden. GoGreenNext käsittelee biologisen monimuotoisuuden, ilmaston ja planeetan terveyden välistä yhteyttä ja tuottaa positiivisia politiikan ja kaupungin/alueen pilottituloksia neljällä luonnonmaantieteellisellä alueella eri puolilla Eurooppaa.
Yhteistyötahot
17 yhteistyötahoa, Maynooth University, Irlanti johtaa konsortiota. Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Helsingin yliopisto mukana hankkeessa.
Hanketta rahoittaa EU Horisontti 2020 -ohjelma, jossa on laaja yhteistyöverkosto edistämässä luontopohjaisia ratkaisuja kaupunkilaisten hyvinvoinnin tueksi. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa luonnon hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävää ja edesauttavaa potentiaali osana kokonaisvaltaista terveyttä. Hankkeessa on mukana kuusi eurooppalaista kaupunkia, joissa toteutetaan pieniä ja isompia luonnon hyvinvointia edistävää pilottia. Käytännössä pilottia testataan, jotta sitä voidaan toteuttaa missä tahansa muussa kaupungissa. Lahden kaupunki toteuttaa Päijät-Hämeen keskussairaalan lähistölle terveysmetsä-konseptia Kintterön alueella. Terveysmetsän toivotaan toimivan palauttavana hengähdyspaikkana niin sairaalan työntekijöille kuin asiakkaillekin ja se on vapaasti myös asukkaiden käytettävissä.
Yhteistyötahot
40 yhteistyötahoa. Lahdessa Lahden kaupunki ja LAB-ammattikorkeakoulu.
Yhteyshenkilö Lahdessa
Päivi Sieppi, paivi.sieppi(at)lahti.fi
Kuvaus hankkeesta
Luonnonvarakeskus toteuttaa kaupunkimetsien virkistyskäyttötutkimuksen, jonka kahteen työpakettiin Lahden kaupunki osallistuu.
Lahdessa toteutetaan tutkimus ulkoilijoiden hyvinvoinnin, virkistysarvojen ja metsän monimuotoisuusarvojen sovittamisesta yhteen.
Tässä tavoitteena on tunnistaa, millaiset metsän rakennepiirteet palvelevat sekä ihmisen hyvinvointikokemusta että monimuotoisuutta sekä millaisia synergioita tai ristiriitoja tähän liittyy.
Tutkimusmetsäkohteet sijaitsevat Ahtialassa, Patomäessä ja Pirttiharjulla.
Toinen tutkimus on metsien kulutuskestävyyden arvioinnista ja ennustamisesta. Tässä tavoitteena on
selittää kaupunkimetsien kulumisalttiutta metsän ominaisuuksien ja maisematekijöiden avulla.
Kestävän työmatkaliikkumisen hankkeen (Systemic change towards sustainable commuting in Lahti, Sycla) tavoitteena on edistää kestävää työmatkaliikkumista Lahden kaupungissa. Kestävällä työmatkustamisella tarkoitetaan työmatkoja, jotka taitetaan pääasiassa kävelyä, polkupyörää ja julkista liikennettä suosien. Siirtymä yksityisautoilusta kestävämpiin kulkumuotoihin vähentää työmatkustamisen ympäristövaikutusta, sekä edistää työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia.
Hankkeessa kartoitetaan ja kehitetään yhdessä yhteistyökumppaneiden, sekä työnantajien ja työntekijöiden kanssa kestävää työmatkustamista tukevia rakenteita ja käytäntöjä. Hankkeessa pilotoidaan työntekijälähtöisesti erilaisia keinoja edistää kestävää työmatkaliikkumista yrityksissä. Lisäksi hankkeessa tuetaan siirtymää kestävämpiin kulkumuotoihin viestinnän keinoin organisaatioiden sisällä ja laajemmin Päijät-Hämeessä.
Kestävän työmatkaliikkumisen hankkeen tavoitteisiin kuuluvat:
liikenteen ympäristövaikutusten vähentäminen
työntekijöiden fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
parantunut yhteistyö ja tiedonkulku eri sidosryhmien välillä
työpaikkojen saavutettavuuden edistäminen
Projekti on osa 100 climate-neutral and smart cities by 2030 -EU-missiota. Projekti saa rahoituksensa NetZeroCities-ohjelman kautta EU:n Horisontti2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (grant agreement No 101036519).
Yhteistyötahot
Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Lahden kaupunki, LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden alueen yrityksiä
Sari Horn, sari.horn(a)lut.fi
Kaisa Vuorivirta, kaisa.vuorivirta(a)helsinki.fi
Kuvaus hankkeesta
Kesäkuussa 2024 järjestettiin jo kolmatta vuotta Lahdessa kahden viikon mittaista kansainvälistä kesäkoulua, jossa käsitellään planeetan rajoja ja ihmisen ympäristövaikutuksia, ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristömuutoksien aiheuttamia haasteita ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille, ml. terveydenhuollolle. Lisäksi kesäkoulussa käsitellään ratkaisuja, jotka samanaikaisesti parantavat ihmisen ja muun luonnon hyvinvointia ja planetaarista terveyttä. Esimerkiksi vaikuttavammalla kulutuskäyttäytymiseen, kaupunkisuunnitteluun, liikkumiseen, ravitsemukseen ja matkailuun voidaan lisätä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kesäkouluun osallistuu n. 60 kansainvälistä opiskelijaa (ml. suomalaisia), joiden koulutustausta vaihtelee ympäristöaloista tekniikkaan, liike-elämään, muotoiluun ja terveydenhuoltoon.
Yhteistyötahot
Kesäkoulua järjestävät LAB-ammattikorkeakoulu ja Lahden Yliopistokampus. Yhteistyökumppaneita ovat Helsingin yliopisto, LUT yliopisto ja mm. Päijät-Hämeen hyvinvointialue.
Prof. Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta, arto.salonen(a)uef.fi
Lahdessa prof. Lassi Linnanen LUT-yliopistosta, lassi.linnanen(a)lut.fi
Kuvaus hankkeesta
SISU on syksyllä 2023 alkanut tutkimushanke. Se on osa Strategisen Tutkimuksen Neuvoston kuusivuotista Yhteiskunnalliset ratkaisut oikeudenmukaisessa vihreässä murroksessa (JUST TRANSITION) -ohjelmaa.
SISU-tutkimushanke tunnistaa laajasti hyväksyttävissä olevia kohtuusratkaisuja, joiden avulla hyvinvointivaltion peruslupaukset ja kestävyysmurros voivat toteutua olosuhteissa, joissa talous ei kasva tai kasvu on niukkaa. Kohtuuden määrittämä kestävyys voi ohjata yritysten ja talouden uudistumista, ja samalla kohtuusratkaisut voivat parantaa ihmisten hyvinvointia. Kun löydetään haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elämään vaikuttavia ratkaisuja, tuloksena voi olla jopa entistä parempi elämänlaatu – kaikille.
Monitieteinen tutkimusryhmä mallintaa kohtuusratkaisujen makrotaloudellisia vaikutuksia sekä auttaa ihmisiä tunnistamaan erilaisia tulevaisuuskuvia ja niihin liittyviä tunteita ja kokemuksia. SISU tarjoaa tiloja, joissa ihmiset pääsevät luomaan tulevaisuusperintöä: kohtuuteen pohjaavia merkityksiä, toimintatapoja ja taitoja, joilla jätetään tuleville sukupolville kestävä maailma, jossa ihmiset voivat hyvin.
Yhteistyötahot
SISUssa mukana ovat Itä-Suomen yliopisto (koordinaattori), Demos Helsinki, LUT-yliopisto, Turun yliopisto ja XAMK.
Hankkeen tavoitteena on lisätä alueen yritysten ja muiden ruokasektorin toimijoiden tietoa ja osaamista kuluttajanäkemysten hyödyntämisestä tuotekehityksen tukena. Sen kohderyhmänä ovat maakunnan elintarvikealan pk-yritykset sekä ravintolat ja ruokapalvelut.
Yritysten tarpeiden mukaan toteutetaan esimerkiksi pienimuotoisia kuluttajakyselyitä tai pilotoidaan kuluttajien osallistumista tuotekehityshankkeeseen. Hankkeen toimenpiteet edistävät alueen yritysten kuluttajaodotusten ymmärrystä ja tukevat Päijät-Hämeen vihreän siirtymän ohjelman mukaista kestävää ruokajärjestelmää.
Yhteistyötahot
Toteuttajana Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, rahoittaja Päijät-Hämeen liitto.
Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeen tavoitteena on kehittää yritysten liiketoimintaa lähi- ja kaupunkiluontoympäristöissä Päijät-Hämeessä. Hankkeessa innovoidaan yritysten kanssa uusia luontolähtöisiä palveluja ja tuotteita, joiden perustana ovat paitsi asiakkaiden tarpeet myös tutkimusnäyttö luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyistä. Palveluja konseptoidaan ja pilotoidaan valituissa ympäristöissä, ja asiakaskokemuksia kerätään palvelujen edelleen kehittämiseksi. Hankkeessa vahvistetaan yritysten kehittämis- ja innovaatiokyvykkyyttä.
Yhteistyötahot
Hankkeen toteuttavat yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulu (koordinaattori) ja Helsingin yliopisto.
Helena Kämäräinen, liikuntaneuvoja
helena.kamarainen(a)phlu.fi / 040 55 44 4647
Kuvaus hankkeesta
Lisää liikettä liikuntaneuvonnasta -hanke (2023-2025) edistää liikuntaa ja hyvinvointia lasten, nuorten ja perheiden keskuudessa. Uusi resurssi täydentää Lahden kaupungin jo olemassa olevaa työikäisten liikuntaneuvonnan palveluketjua. Kaupungin strategian mukaisesti tavoitteena on kestävästi hyvinvoiva lahtelainen.
Planetaarinen terveys ja kestävyysteema näkyvät mm. viestinnässä sekä liikuntaneuvonnan palveluprosessissa. Liikuntaneuvonnassa huomioidaan asiakkaan hyvinvointi aina yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti. Liikkumisen lisäksi keskustellaan unesta, palautumisesta, ravitsemuksesta sekä muista hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä.
Hankkeesta vastaa Lahden kaupungin liikuntatoimi. Rahoitus hankkeeseen on saatu Aluehallintovirastolta.
Yhteistyötahot
Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu ry
Paikalliset liikuntaseurat ja yhdistykset
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Liikuntaneuvonnan kuntatyöryhmä
Nuorisopalvelut
Kouluterveydenhuolto
Puolustusvoimat
Vastuuhenkilö(t) ja yhteystiedot
FT Ilari Sääksjärvi, ilari.saaksjarvi(a)utu.fi
Lahdessa TkT Ville Uusitalo, ville.uusitalo(a)lut.fi
Kuvaus hankkeesta
BIODIFUL on liike, jonka taustalla on tutkimushanke, jossa ehkäistään luonnon köyhtymistä laajalla systeemitason muutoksella eli luonnon monimuotoisuutta kunnioittavalla johtajuudella niin kulutuksessa, liiketoiminnassa kuin koko yhteiskunnassa.
Hankkeessa keskitytään erityisesti ruokajärjestelmään ja luonnon virkistyskäyttöön.
BIODIFUL nojaa monimenetelmäiseen tutkimukseen ja laajaan yhteiskunnalliseen verkostoon. Neljän yliopiston ja tutkimuslaitoksen muodostama monitieteinen konsortio tuo yhteen luonnon- ja ihmistieteet (muun muassa biodiversiteettitutkimus, kestävyystiede, ympäristöjohtaminen, johtajuus, kuluttajatutkimus ja markkinointi, tulevaisuudentutkimus ja ruokatieteet).
Hankkeen tavoite on luoda systeeminen, yhteiskunnallinen muutos yhteistyöverkoston kanssa.
Yhteistyötahot
Hanketta toteuttavat Turun yliopisto, Luonnonvarakeskus, Jyväskylän yliopisto ja LUT-yliopisto. Lisäksi hanke muodostaa laajan yhteistyöverkoston yhdessä useiden organisaatioiden kanssa. Tutkimushankkeen on rahoittanut Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Kaupungistumisen myötä elämäntapamme ovat muuttuneet fyysisesti passiivisemmiksi. Lasten ja nuorten ohjaamaton vapaa-ajan liikkuminen ulkona on vähentynyt samalla kun tietokone- ym. ruutuaika on kasvanut. Yhä useampi on ylipainoinen, joka voi johtaa kroonisiin sairauksiin. Toisaalta allergiat, astma ja autoimmuunisairaudet ovat lisääntyneet kaupungistumisen myötä. Keskeinen syy tähän on arkisten luontokontaktien vähentyminen, mikä on samalla vähentänyt immuunijärjestelmän kehitystä edistävää altistusta mikrobeille. Luontokontaktit lisäävät myös ihmisten hyvinvointia. Tässä hankkeessa tutkitaan luontokosketuksen vaikutuksia kaupunkilaisnuorten terveyteen ja hyvinvointiin. Vertailtavaksi on valittu kolme ulkoilumuotoa: kävelyä edellyttävän mobiilisovelluksen pelaaminen, geokätköily ja retkeily. Tavoitteena on löytää nuoria houkuttelevia ja tehokkaita keinoja, joilla voidaan lisätä mahdollisuuksia luonnon terveys- ja hyvinvointihyötyjen laajamittaiseen saavuttamiseen.
Yhteistyötahot
Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta toteutetaan Helsingin yliopistossa ja hankkeen johtaja on dosentti Riikka Puhakka.
Hanke tukee pienten ja keskisuurten (pk) yritysten kestävää kasvua edistämällä liiketoiminnan luontovaikutusten tunnistamista ja mittaamista sekä luontopositiivisen liiketoiminnan kehittämistä.
Hankkeessa (2024-2026) pilotoidaan luontojalanjälkilaskentaa yhdessä 1-2 päijäthämäläisen pk-yrityksen kanssa, kehitetään laskentametodia sekä uudistetaan paikallista Ilmastokumppanuus-toimintamallia kattamaan aiempaa laajemmin luonnon monimuotoisuusvaikutusten tarkastelu. Lisäksi kohderyhmien tietoisuutta hankkeen teemoista lisätään erilaisten tilaisuuksien ja aktiivisen viestinnän kautta.
Yhteistyötahot
Hankkeen toteuttaa LAB-ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto ja sen on rahoittanut Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).
Yhteyshenkilö Lahdessa
Päivi Sieppi, paivi.sieppi(a)lahti.fi
Kuvaus hankkeesta
”Luontolähete – vaikuttavien luontoavusteisten toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu kunnissa” on Luonnonvarakeskuksen toteuttama hanke, johon Lahden kaupunki osallistuu.
Luontolähete-hankkeessa lisätään vaikuttavien luontoavusteisten toimintatapojen käyttöä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Kuntien työntekijät yhteistyötahoineen saavat hankkeen myötä tietoa ja käytännön kokemusta kuntalaisten hyvinvoinnin tukemisessa luontoperustaisesti. Koulutusten, luontolähetepilottien ja niistä tehtävän arvioinnin avulla tuotetaan uutta tietoa luontoavusteisuuden hyödyistä ja soveltamismahdollisuuksista kunnissa.
Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö terveyden edistämisen määrärahasta vuosina 2024–2026. Pilottikaupunkeina sekä osarahoittajina ovat Kajaani ja Lahti. Hankkeen tulokset ja viestintämateriaalit tulevat kaikkien kuntien saataville.
Hanke on URBACT IV -ohjelman verkostohanke, jonka toteutus on 1.6.2023 – 31.12.2025. Hankkeessa on mukana yhteensä yhdeksän kaupunkia eri puolilta Eurooppaa. Suomesta Lahden lisäksi on mukana Kuopio.
Tämä kaupunkien verkosto haluaa kehittää parhaat käytännöt, työkalut ja menetelmät, jotka mahdollistavat kokonaisvaltaisen One Health (yhteinen terveys) -lähestymistavan sisällyttämisen kaupunkien strategioihin ja toimenpiteisiin.
Luontoaskel terveyteen -ohjelman sisältö vastaa One Health tai Planetary Health -käsitteitä. One Health on kokonaisvaltainen käsitys ihmisten ja eläinten terveyden ja ekosysteemin suojelemisen välisen yhteistyön välttämättömyydestä. Planetaarinen terveys on lähestymistapa, jossa tunnistetaan ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön tilan keskinäisriippuvuus.
Yhteistyötahot
Yhdeksän eurooppalaista kaupunkia, hankkeen koordinoija Lyon.
Mirka Råberg, mirka.raberg(a)forumvirium.fi
Lahdessa Essi Malinen-Lallukka, essi.malinen-lallukkaa(a)lab.fi
Kuvaus hankkeesta
PilotGreen-hankkeen tavoitteena on edistää vihreän infrastruktuurin alalla toimivien yritysten liiketoimintaa ja tukea ilmastonkestävän ja erilaisia ekosysteemipalveluja eli luontohyötyjä tuottavan kaupunkiympäristön rakentamista.
Hankkeessa kokeillaan ja kehitetään luovia ja ennakkoluulottomia vihreän infrastruktuurin ratkaisuja. Ne ovat tarpeellisia ilmastonmuutokseen sopeutumisen, luonnon monimuotoisuuden lisäämisen ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin näkökulmasta.
Hanke tuo yhteen yritykset, teknologiatoimijat ja kaupungit. Hankkeen keskeisiä näkökulmia ovat kestävä kehitys, hiilineutraalius ja kiertotalous sekä kokeilujen skaalautuvuus. Kokeiluja toteutetaan Helsingissä, Lahdessa ja Metropolian living lab -tiloissa.
Yhteistyötahot
PilotGreen hankkeen toteuttajia ovat Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki (koordinaattori), Metropolia ammattikorkeakoulu ja LAB ammattikorkeakoulu. Hankkeen on rahoittanut Euroopan aluekehitysrahasto.
Hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisia kävelypolitiikkoja. Kävely on ainoa todellinen hiilidioksidipäästötön kulkuväline, mutta se on usein aliarvioitu perinteisissä liikennejärjestelyissä. Euroopassa on herännyt tarve ymmärtää, millaisia prosesseja on noudatettava, toimia toteutettava, resursseja kohdennettava ja indikaattoreita asetettava kävelypolitiikan tehostamiseksi, jotta Eurooppa olisi turvallisempi, terveellisempi, puhtaampi ja kestävämpi.
Hankkeessa (2024-2028) analysoidaan systemaattisen lähestymistavan (Walk21) avulla arvioidaan alueiden kävelypolitiikan tilaa, nykyisiä sitoumuksia ydintavoitteiden saavuttamiseksi, tunnistetaan vahvuudet ja heikkoudet ja havaitaan kehittämiskohteet sekä oppimismahdollisuudet.
Yhteistyötahot
Hankkeessa on mukana kahdeksan eurooppalaista kaupunkia ja aluetta. Kehitystyötä rahoittaa Interreg Europe.
Ilkka Pietilä, ilkka.pietila(a)helsinki.fi
Katarina Blomqvist, katarina.blomqvist(a)helsinki.fi
Kuvaus hankkeesta
Ruokavalintoja koskevassa tutkimuksessa on todettu, että sukupolvien välillä on merkittäviä eroja muun muassa siinä, miten kulutusvalinnoissa otetaan huomioon ruoan terveellisyys, luonnonmukaisuus sekä kestävä tuotanto. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten perhesukupolvet tulkitsevat toistensa erilaisia ruokatottumuksia ja -valintoja, sekä millä tavoin sukupolviäly ja -tietoisuus voivat käsitteinä auttaa hahmottamaan erilaisia näkökulmia ruokavalintoihin. Tutkimuksen aineistona on kolmen peräkkäisen perhesukupolven (isovanhemmat, vanhemmat ja lapsenlapset) haastattelut, joita on kerätty Lahden alueella. Ruokavalintojen sukupolvieroja koskevan tietoisuuden lisääminen tuottaa sosiaalista kestävyyttä tilanteessa, jossa ruokaa koskevat valinnat ovat yhä useammin yhteiskunnallisen keskustelun aiheena.
20.1.2025 – 12.5.2025
Vastuuhenkilö(t) ja yhteystiedot
Kirsi Lindqvist, kirsi.lindqvist(a)hyplus.fi
Kuvaus hankkeesta
Koulutuksen (2023-2025) tavoitteena on tukea varhaiskasvatuksen pedagogisten asiantuntijoiden kehittymistä ruokakasvattajina edesauttaen myös varhaiskasvatuksen ruokailusuositusten toteuttamista kullekin ikäryhmälle ja kuhunkin varhaiskasvatuksen yksikköön parhaiten soveltuvalla tavalla.
Koulutuksen yhtenä keskeisenä teemana on kestävän ruokakasvatuksen ja elämäntavan näkökulmien avaaminen. Ajankohtaisista ruokakasvatuksen teemoista läpikäydään ja sovelletaan mm. planetaarisen terveyden teemaa sekä uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia. Koulutuksessa esitellään mm. lahtelaisia esimerkkejä planetaarisen terveyden työstä päiväkodeissa.
Yhteistyötahot
Koulutuksen toteuttaja on HY+ yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Koulutus on Opetushallituksen rahoittama.
Christopher Raymond, christopher.raymond(a)helsinki.fi
Anna Ahdekivi, anna.ahdekivi(a)helsinki.fi
Kuvaus hankkeesta
Hankkeessa hahmotetaan uusia tapoja suunnitella ja hallinnoida kaupunkeja niin, että ne edesauttavat hiilineutraaliuden saavuttamista, luonnon monimuotoisuuden vaalimista sekä kestäviä elämäntapoja vuoteen 2030 mennessä. Hanke pitää sisällään kestävän liikkumisen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen sekä ihmisten hyvinvoinnin. Elintapoja tutkitaan aktiivisen kartoittamisen työkalujen avulla (esim. osallistuva paikkatieto ja hyötypelit). Näitä hyödynnetään yhdessä passiivisen kartoittamisen tekniikoiden, kuten ihmisten liikkumisesta kerättävän massadatan kanssa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Tutkimus toteutetaan Lahdessa, Oulussa, Helsingissä ja Espoossa. Lahdessa keskitytään aktiivisen liikkumisen edistämiseen.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin – NextGenerationEU -instrumentista ja sitä rahoittaa Suomen Akatemia.
Yhteistyötahot
Tutkimusryhmään kuuluu tutkijoita Helsingin yliopistolta, Aalto-yliopistolta, Turun yliopistolta, Oulun yliopistolta, Itä-Suomen yliopistolta sekä ETH Zürich korkeakoulusta.
Jenni Rahkonen, jenni.rahkonen(a)lahti.fi
Ville Uusitalo, ville.uusitalo(a)lut.fi
Anna Claudelin, anna.claudelin(a)lut.fi
Kuvaus hankkeesta
Kansainvälisessä Climate Campaigners -tutkimushankkeessa kehitetään ilmastosovellus, joka tarjoaa lahtelaisille mahdollisuuden seurata omaa henkilökohtaista hiilijalanjälkeä ja tehdä arjen ilmastotekoja. Maksuton ilmastoappi seuraa arkisten valintojen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Sovellus tarjoaa käyttäjilleen päivittäisiä haasteita, joita tekemällä saa reaaliajassa tietoa ilmastotekojen vaikutuksesta omaan hiilijalanjälkeensä. Esimerkiksi arkiliikuntaa edistämällä voidaan vaikuttaa myönteisesti niin hyvinvointiin kuin ympäristöön.
Hankkeen tavoitteena on jakaa tietoa asukkaille ja osallistaa heidät mukaan ilmastotyöhön. Hankkeessa kerätään myös tutkimustietoa, jota viedään hankkeen päätyttyä päätöksentekoon eri tasoilla. Kullekin hankkeen osallistujakaupungille räätälöidään toimenpiteitä CO2-päästöjen hillitsemiseksi. Lahdessa pureudutaan erityisesti kestävään liikkumiseen ja energiankulutukseen.
Päijät-Soten hiilijalan- ja hiilikädenjälkeä on kartoitettu Päijät-Soten palvelutuotannossa, jotta voidaan vähentää päästöjä ja ilmastovaikutuksia sekä täydentää Lahden kaupungin ja maakunnan hiilineutraalisuustavoitetta 2025 ja sen saavuttamista.
Innovaatiolaboratorio kestävälle ja terveelliselle ruoalle -hanke kokosi yhteen yritykset, tutkijat ja muut toimijat uusien, ravitsemukseen ja planetaariseen terveyteen liittyvien haasteiden ja ratkaisujen pariin. Hankkeessa kehitettiin monialaisen TKI-työskentelyn mallia ja fasilitoitiin tutkittuun tietoon pohjautuvien ratkaisujen luomista terveelliseen ja kestävään ravitsemukseen ja ruokajärjestelmään. Hankkeen varsinaisina toimina olivat tarpeiden kartoitus sekä tutkijoiden ja tietoa hyödyntävien yrityksien ja muiden organisaatioiden matching. Hanke toteutettiin vuoden 2023 aikana kokeiluna ja sen rahoittaja oli Päijät-Hämeen liitto.
Yhteistyötahot
Hankkeen toteuttaa Lahden Yliopistokampus yhteistyössä Helsingin yliopiston ja muiden alueen toimijoiden kanssa.
Hankkeen projektikoordinaattorina toimi Jani Sore.
Kuvaus hankkeesta
Päijät-Hämeen liiton AKKE-rahoituksella toiminut hanke, jonka toteuttajana oli Lahden kaupunki. Hankkeen kohderyhmänä olivat yli 30-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät. Hankkeen tavoitteina oli:
Saada pysyvää muutosta henkilöiden elämänhallintaan ja hyvinvointia tukevaan tekemiseen.
Vähentää osallistujien sote-palveluiden tarvetta pitkällä aikavälillä.
Parantaa osallistujien asemaa työmarkkinoilla.
Löytää ja kehittää käyttökelpoisia sekä pysyviä toimintamalleja työllisyysprosesseihin ja yhteistyöhön eri organisaatioiden välillä.
Kehittää luontoperustaisia menetelmiä voimaantumisen, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Vastuuhenkilö(t) ja yhteystiedot
Päivi Sieppi, paivi.sieppi(at)lahti.fi
Kuvaus hankkeesta
Maistuva ilmastoruoka -hankkeen tavoitteena on lieventää nuorten ennakkokäsityksiä ja asenteita kasvisruokia kohtaan. Nyt linjaston kasvisruokaa päätyy kouluissa paljon hävikiksi pelkästään nimen vuoksi. Hankkeessa nuoret valmistavat kotitaloustunneilla eri kasviproteiineista ruokia, maistavat niitä ja äänestävät parhaimmin maistuvat ruuat jatkokehitykseen Päijät-Hämeen Ateriapalveluille. Hankkeessa lasten ja nuorten osallistuminen on avainasemassa. Tärkeää on, että Ateriapalvelut saa suoraan palautetta nuorilta heille maistuvien kasvisruokien kehittämiseen. Oppilaskuntien kautta mallinnetaan ruokaosallisuus koko kouluun.
Hankkeen kestoaika on 1.11.2023 – 15.9.2024. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen neuvoloiden terveydenhoitajille ja lääkäreille järjestettiin koulutuskokonaisuus, jossa käsiteltiin kestävyysajattelua sekä kestävyysaiheiden yhteyksiä terveyden edistämistyöhön. Koulutuksen järjesti Helsingin yliopiston Kudelma-verkosto ja LSV ry:n ympäristö- ja kestävyysasiantuntijat yhdessä ympäristötunteisiin erikoistuneen Tunne ry:n kouluttajien kanssa. Koulutuskokonaisuus käsitti luento-osuuksia sekä työpajatyöskentelyä, joiden avulla tarjottiin henkilökunnalle uusia tapoja kestävyysaiheiden esille ottamiseksi neuvolan asiakkaiden kanssa sekä valmiuksia kohdata erilaisia ilmasto- ja ympäristömuutokseen liittyviä tunteita.
Yhteistyötahot
LSV ry, Tunne ry, Lahden kaupunki
Vastuuhenkilö(t) ja yhteystiedot
Minna Aho, minna.aho(a)paijatha.fi
Riitta-Maija Hämäläinen, Kestävä kehitys, riitta-maija.hamalainen(a)paijatha.fi
Kuvaus hankkeesta
Vuonna 2022 toteutetussa hankkeessa kokeiltiin viittä erilaista tapaa edistää Päijät-Soten työntekijöiden liikkumista:
pyöräilyä työmatkaliikenteessä työsuhdepyörillä,
työmatkalippujen käyttöä joukkoliikenteessä,
työpäivän aikaisen työmatkaliikenteen tekemistä yhteiskäyttöisillä kaupunkisähköpyörillä (Mankelit),
työpäivän aikaisen työmatkaliikenteen tekemistä sähköpotkulaudoilla ja
leasing-sähköpyöriä kotihoitopalveluissa.
Lisäksi hankkeessa vaikutettiin eri viestinnän keinoin käyttäytymisen muutokseen ja ympäristöystävällisiin kulkutapoihin siirtymistä Päijät-Sotessa. Kokeiluun osallistuneilta kerättiin käyttäjäkokemuksia ja tietoa jatkosuunnittelun tueksi työhyvinvoinnin, palautumisen, liikkumisen edistämisen ja kestävän työmatkaliikenteen vahvistamiseksi.
Yhteistyötahot
Päijät-Hämeen hyvinvointialue, LAB Ammattikorkeakoulu, LUT yliopisto, Lahden kaupunki, palveluntuottajat
Vastuuhenkilö(t) ja yhteystiedot
Päivi Tommola, paivi.tommola(a)lab.fi
Kuvaus hankkeesta
Hanke keskittyi kestävän kehityksen periaatteet huomioivaan lähimatkailuun. Sen tavoitteena oli vahvistaa ekologiseen liikkumiseen ja lähimatkailuun liittyvän liiketoiminnan elinvoimaisuutta ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa koottiin yhteen Päijät-Hämeen pyörämatkailusta kiinnostuneet toimijat ja kehitetään uudenlaista teemapohjaista yhteistyötä pyörämatkailuun.
Yhteistyötahot
Hanketta hallinnoi LAB-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana oli Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. Hanketta rahoitti Maaseuturahasto 2014-2020 ja se toteutettiin 1.8.2021-31.7.2023.
Nuorten kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen etsittiin vaikuttavia toimenpiteitä vuonna 2022 toteutetussa hankkeessa, jossa koottiin olemassa oleva kouluikäisten liikkumistapoihin liittyvä tieto, päivitettiin tietopohja toistamalla koulumatkakysely sekä tarkasteltiin kerättyä aineistoa yhdessä nuorten terveysdatan ja aktiivisen liikkumisen talousvaikutusten kanssa. Aineistoa täydennettiin myös keräämällä nuorilta kokemustietoa kävelyn ja pyöräilyn esteistä ja kannustimista käymällä kolmen koulun 8. luokkalaisten kanssa yhteensä kymmenen skididialogi-keskustelua.
Tiedot koottiin selvitykseksi, joka esittelee erilaisia tapoja vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn suosioon nuorten keskuudessa. Löydetyistä toimenpiteistä testattiin kokeiluina kolmea Lahden ylä- ja yhtenäiskouluissa.
Yhteistyötahot
Hanke sai rahoituksen Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavustuksista. Hankkeesta vastasi Lahden kaupunki ja diplomityö valmistui LUT-yliopistossa.
Ethän kirjoita tekoälylle henkilötietojasi. Tekoäly voi tehdä virheitä, eikä sitä ole
tarkoitettu palveluohjaukseen tai hoitosuosituksien antamiseen. Hätätilanteissa soita aina 112.
Anna tarkempaa palautetta palautejärjestelmässä.
